Tietokonealan franchising

Tietokonealan franchising

Franschising tarkoittaa toimiluvalla toimimista. Yrittäjä siis hankkii itselleen käyttöoikeuden tiettyyn tavaramerkkiin sekä tiettyihin menetelmiin. Yrittäjä joutuu maksamaan oikeudesta tietyn korvauksen. Tämä voi olla esimerkiksi vuosittain maksettava maksu. Korvaus voi olla myös prosenttimääräinen osuus yrittäjän saamasta voitosta tai myynnistä. Usein yrittäjä saa koulutusta ja tukipalveluja tekemänsä sopimuksen nojalla.

Monet ravintolat sekä hampurilaispaikat toimivat franchise-periaatteella, mutta myös tietokonealalla toimintatapaa voidaan käyttää – luovuus ja kokeilunhalu ovat hyvä pohja lähdettäessä suunnittelemaan ja ideoimaan periaatteen mukaan toimivaa tietotekniikka-alan yritystä. Konseptissa on runsaasti hyviä puolia, jotka saattava houkutella sellaisetkin henkilöt yrittäjiksi, jotka eivät muutoin, ilman konseptin tuomaa tukea ja turvaa, välttämättä uskaltautuisi yrittäjiksi ryhtymään.

Tunnuspiirteet

Franchising-sopimuksen tehdessään kaksi itsenäistä yritystä sopii yhteistyöstä. Toinen yrittäjistä antaa toiselle luvan käyttää tavaramerkkiään, mutta ei omista sopimuksen myötä osaa toisen yrityksestä. Toiminta perustuu aivan tietynlaiseen konseptiin, joka määrittelee ketjun jäsenten toimintaa markkinoilla. Kaikki ketjussa toimivat jäsenet toimivat saman brändin alaisuudessa ja niiden julkiasu on keskenään samanlainen. Jokaisen jäsenen tulee noudattaa tiettyjä toimintaohjeita sekä tiettyjä suuntaviivoja. Niiden tulee myös täyttää konseptille asetetut laatuun liittyvät vaatimukset.

Usein jäsen saa koulutuksen luvakkeenantajalta siinä vaiheessa, kun hän on aloittamassa toimintaansa. Usein luvakkeen antanut yritys myös auttaa uutta yrittäjää löytämään toiminnalleen sopivat toimitilat sekä varustamaan ne asianmukaisella tavalla. Se saattaa auttaa uutta yrittäjää myös rahoitusneuvotteluissa sekä erilaisten sopimusten laatimisessa. Myös avajaisten järjestämiseen uusi yrittäjä saattaa saada apua luvan myöntäneeltä yritykseltä. Jäsenten kilpailukyvyn ja toiminnan kehittäminen on myös luvakkeenantajan intressi, minkä vuoksi se saattaa osallistua tällaiseen toimintaan esimerkiksi erilaisten markkinointiin liittyvien toimenpiteiden avulla. Se saattaa pyrkiä jäsentensä kehittämiseen myös koulutuksen avulla tai luomalla erilaisia seuranta- sekä suunnittelujärjestelmiä. Myös neuvontatyö, sisäinen informaationvälitys sekä kokemusten vaihto ovat tärkeitä keinoja, joiden avulla voidaan pyrkiä kehittämään ketjuun kuuluvien jäsenten toimintaa sekä kilpailukykyä.

Tunnettuja franchise-ketjuja

Tunnettuja Franchise-ketjuja on monia. Esimerkiksi Aarikka, McDonald`s, Arnolds, Body Shop, Eilakaisla, Faunatar, G4S, Gigantti, Hertz, Hesburger, Kotijäätelö, Jysk, Kotipizza ja Laattapiste Collection toimivat franchise-periaatteella. Muita tunnettuna Franchise-ketjuja ovat esimerkiksi Laatutakuu, Pentik, Makuuni, R-kioski, Rolls, Robert`s Coffee, Taloasema, Subway, Vianor sekä Tapiola.

Johtopäätöksiä

Franchise-toiminta on toimintaa, josta on moneksi. Se antaa uudelle yritykselle ikään kuin raamit, joiden pohjalta yrittäjän on helpompi lähteä luomaan omaa toimintaansa kuin täysin tyhjästä. Jos esimerkiksi hampurilaisyrittäjä luo itselleen uuden McDonald`s-toimipisteen, tietävät asiakkaat jo etukäteen mitä odottaa ja millaista ruokaa kyseisestä paikasta saa. Jos taas yrittäjä perustaa ”nimettömän” paikan ilman ketjun tuomaa nimeä ja mainetta, voi asiakkaiden löytäminen olla huomattavasti haasteellisempaa. Oma maine ja näkyvyys pitää ikään kuin rakentaa aivan alusta alkaen, aivan tyhjästä, ilman konseptin tuomaa tukea ja raameja. Tästä syystä etenkin monet nuoret yrittäjät suosivat franchise-ketjuja, jotka tarjoavat koulutusta ja valmiiksi testatun konseptin toiminnan aloittamisen tueksi.

Franchise-toiminta on yleistä ravintola-alalla, mutta se taipuu helposti myös monen muun alan käyttöön. Suomessakin on jo monia suomalaisia franchise-ketjuja, jotka ovat maassamme kovin tunnettuja ja suosittuja – mitäpä olisikaan elämä ilman esimerkiksi Kotipizzaa? On upeaa, että myös suomalaiset yritykset ovat hyödyntäneet konseptia luomalla aivan uusia kotimaisia ketjuja! Suomessa toimintamalli on pitänyt hyvin pintansa ja uusia Franchise-yrityksiä nousee, vaikka ajat ovatkin taloudellisesti haasteelliset. Ehkäpä yrittäjänkin on helpompi heittäytyä yrittäjäksi valmiin konseptin ansiosta tietäessään hieman tarkemmin, mihin on ryhtymässä, kuin perustaessaan täysin uuden yrityksen ”tyhjästä”?